Kohua ja keskustelua aiheuttanut Enkeli-Elisan tapaus herätti myös minun mielenkiintoni nähtyäni Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä kirjoittajan käsialan.
Ensimmäinen spontaani ajatukseni käsialasta oli ”tämähän on tehty”. Mistä se näkyy? Kirjoitus on pitkälti tekstausta, jota on koristeltu erilaisin kaarin ja omintakeisin kirjainmuodoin. Tekstaustyyppinen kirjoittaminen on sinänsä hidasta (kirjaimet tehdään erikseen) ja osa näytteen kirjaimista vaatii vaivannäköä, piirtämistä. Grafologisesti tekstausta suosiva peittää todellisia tarkoitusperiä, se suojaa henkilöä, kun ei halua tulla oikeasti nähdyksi.
Toinen askarruttava asia käsialassa on kirjoituksen muotoilun huolellisuus. Jaksaako itsemurhaa hautova kirjoituksessaan käyttää energiaansa ”huoliteltuun” ulkomuotoon? Kirjoitus on aina esiintymistä, julkiseksi tulemista. Enkeli-Elisan näytteessä tehosteita on riittämiin.